Osana sopimuspalokuntaviikkoa julkaisemme haastatteluja eri palokuntaosastoissa toimivista henkilöistä, jotka asuvat ja toimivat Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n toimialueella.

Sopimuspalokunnissa on useita osastoja, joihin eri ikäiset ja taustaiset henkilöt voivat liittyä. Yksi niistä on hälytysosasto, joka on palokunnan ydintä ja siihen kuuluvat henkilöt osallistuvat hälytystehtäviin. Hälytysosastoon voi liittyä, kun on suorittanut Pelastustoiminnan peruskurssin ja on vähintään 18-vuotias. Joissain tapauksissa 16-vuotiaat voivat liittyä sammutusharjoittelijoiksi, mutta hälytystehtäviin tulee olla täysi-ikäinen.

Jaakko Penninkangas on yksi hälytysosastolainen Alajärveltä. Jaakko toimii Alajärven VPK:ssa yksikönjohtajana. Palokunnan yksikönjohtaja vastaa yksikön toiminnasta ja johtaa pelastustehtäviä paikan päällä. Yksikönjohtaja tekee päätöksiä tilanteen mukaan ja varmistaa, että kaikki toimenpiteet suoritetaan turvallisesti ja tehokkaasti. Hänellä on myös vastuu yksikön jäsenten koulutuksesta ja valmiudesta. Yksikönjohtajan rooli on keskeinen erityisesti hälytystehtävissä, joissa nopea ja selkeä johtaminen on välttämätöntä. Yksikönjohtajaksi voi päästä, kun on hankkinut riittävästi kokemusta ja suorittanut tarvittavat koulutukset, joita järjestetään Suomessa eri alueilla. Myös Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n alueella.

Päätyö on jotain ihan muuta?

Jaakko opettaa päätyökseen logistiikkaa Sedussa. Mutta miten askeleet johtivat VPK:lle?  ”En ole kasvanut palokuntalaiseksi nuorisotoiminnan kautta, kuten monet ovat, vaan tuttavani pyysi mukaan toimintaan. Hän ja muut tutut, jotka olivat olleet jo pidempään mukana, kertoivat mitä toiminta on ja miksi siihen kannattaa liittyä”, kertoo Jaakko. Mielenkiintoista, esitetäänpä Jaakolle muutama lisäkysymys.

Millainen koulutus tai valmistautuminen vaaditaan sopimuspalokuntalaiseksi?

Palokunnassa on monenlaisia eri osastoja ja tehtäviä.  Hälytysosastoon liittyminen vaatii muutaman kurssin. Palokunnassa tehtävään saa hyvän perehdytyksen, jonka jälkeen tarjolla on erilaisia kursseja. Hälytysosastossa toimimiseen tarvitaan lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Tarvitaan myös kotijoukkojen tukea ja keskustelua työnantajan kanssa aikatauluista, koska hälytysosastolaisen on oltava omalla vuorollaan valmiudessa lähtemään hälytystehtävään tietyn ajan sisällä.

Kuinka palokuntatoiminta on vaikuttanut henkilökohtaiseen ja ammatilliseen elämääsi?

Toiminta näkyy omassa viikkorytmissäni, joka sisältää viikkoharjoitukset ja yksikönjohtajatehtävän lisäksi nuoriso-osaston pyörittäminen. Olen saanut uuden harrastuksen myötä kavereita myös muilta paikkakunnilta. Palokuntakurssien ja -toiminnan myötä saamani opit ovat tehneet erilaisten valintojen osalta ja arjesta varmasti turvallisempaa.

Voitko kertoa mieleenpainuvimman hetken palokuntalaisena? Jos se oli vakava keikka, miten siitä selviää?

Yhtenä mukavana asiana mieleen on jäänyt tuloksellinen elvytystehtävä. Muutama päivä sen jälkeen tämä elvytetty henkilö kävi asemalla vierailulla meitä tervehtimässä. Vakavia tehtäviä on ollut useita. Keikan jälkeen käydään tehtävää läpi niiden kanssa, jotka olivat samalla tehtävällä. Joskus se tapahtuu saunan lauteilla. On hyvä saada purkaa tuntoja ja miettiä mahdollisia kehitysehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.

Miten yhteisö voi tukea sopimuspalokunnan toimintaa?

Kysymys on aika laaja, mutta yhtenä asiana näkisin työnantajien joustavuuden, eli luvan lähteä hälytyksille ja tarvittaessa mahdollisuuden lepoon hälytyksen jälkeen. Lisäksi kehittäisin lastenhoitojärjestelmää siten, että perheellisten olisi mahdollista lähteä hälytyksiin, vaikkakin viiveellä. Laajemmassa mittakaavassa myönteinen uutisointi median toimesta olisi hyödyllistä.

Mitä ominaisuuksia pidät tärkeimpinä palokuntalaisessa?

Luotettavuus, auttamishalu ja sosiaalisuus ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia.

Miten sopimuspalokunta eroaa ammattimaisesta palokunnasta?

Sopimuspalokunta on vapaaehtoistyötä, jota tehdään yleensä oman työn ohessa. Se tietenkin aiheuttaa vaihtelua lähtövahvuuksiin. Palokunnasta löytyy laaja kirjo eri osaamista, sillä sopimuspalokuntalaiset työskentelevät päätyökseen eri ammateissa.  Toimintakykyä ylläpidetään viikoittaisilla harjoituksilla, joissa koulutus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja ammattimaista. Vaikkakin kokemusta on usein vähemmän, niin hälytystehtävissä vakinainen henkilökunta luottaa ja arvostaa heidän osaamistaan.

Millaisia haasteita kohtaatte harjoituksissa tai tositoimissa?

Pienellä paikkakunnalla tapahtuvassa onnettomuudessa osallisena on usein jonkun sukulainen tai tuttava. Ohiajavien ja kulkevien ihmisten onnettomuuspaikan kuvaaminen on toisinaan haaste. Koska toiminta on vapaaehtoista, toisinaan hälytyksille lähtevien määrä voi vaihdella jonkin verran.

Miten teknologia on muuttanut palokuntalaisen työtä viime vuosina?

Drone -kuvauksella helpotetaan sammutustyön johtamista tai kadonneen etsintää. Myös akkukäyttöiset työkalut helpottavat ja nopeuttavat monissa toimissa. Lisäksi asemallammekin käytettävä puhdas paloasema -periaate on hyvä esimerkki työturvallisuuden kehittymisestä.

Mitä neuvoja antaisit jollekulle, joka harkitsee liittymistä sopimuspalokuntaan?

Kannattaa tutustua toimintaan ja lähteä mukaan tärkeään työhön. Tässä saa samalla hyödyllisiä tietoja ja taitoja elämää varten.

Mitä muuta haluaisit kertoa?

Eri toimijoiden järjestämä ja tekemä vapaaehtoistyö pitää yllä yhteiskuntaa kaikissa olosuhteissa, myös niissä ikävissä. Hyvinvointialueiden talouden sopeuttaminen ei saa liiaksi heikentää sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksia. Meillä ei vielä ole tapahtunut isompia muutoksia. Toivottavasti tilanne jatkuu ennallaan.

Sopimuspalokuntaviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Lisätiedot sekä viikon aikana järjestettävät paikalliset tapahtumat löytyvät osoitteesta palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko.

Kiinnostuitko palokuntatoiminnasta? Etsi lähin palokuntasi ja ota matalalla kynnyksellä yhteyttä:

https://24365.fi/palokuntahaku/

  Takaisin