Luit otsikon ihan oikein. Vaan kukapa sitä heti uskoisi, että Peräseinäjoelta lähdetään maailman katastrofien keskelle auttamaan. Usko pois, niin todella tehdään. Tässä jutussa esittelemme Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Nuorisotyötoimikunnan jäsenen, Tomi Mäen mielenkiintoista tehtävää kansainvälisisissä katastrofeissa. Kuka on Tomi Mäki, miten hän päätyi kansainvälisiin auttamistehtäviin ja millaisissa tehtävissä hän on ollut mukana? Se selviää tästä jutusta.

Tomi Mäki (42v) on kotoisin Peräseinäjoelta, josta löytyy myös koti ja perhe. Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta. Päivätyönä Tomi toimii Johtavana vesitalousasiantuntijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella. Pääasiassa toimitaan valtion vesistörakenteiden kanssa.

Palokuntanuoresta kansainvälisiin auttamistehtäviin

Tomin sopimuspalokuntaura alkoi Peräseinäjoen PVPK:n palokuntanuorista vuonna 1992.  Vuonna 2001 hän valmistui yksikönjohtajakurssilta. ”Siitä asti sitä on tehty sitten aktiivisesti mm. ryhmänjohtaja varalla-oloa” – toteaa Mäki. Sopimuspalokuntatoiminta jatkuu edelleen aktiivisena. Myös vaimo ja vanhin poika on mukana hälytysosastossa. Nuoremmat lapset ovat aktiivisia palokuntanuorisotoiminnassa.

Voisi sanoa, että kuulut Suomen Pelastusalan maajoukkueeseen. Kerrotko mistä organisaatiosta on kyse? Kuka on työnantajasi maajoukkue-keikan aikana?

Suomen kansainvälinen pelastustoiminta on Pelastusopiston tehtävä. Pelastusopisto on siis työnantaja, kun Suomen valtio lähettää väkeä tämän asian tiimoilta maailmalle. Lähetyspäätöksen tekee aina Sisäministeriö. Pelastusopistolla on varusvarasto, josta löytyy niin henkilökohtaiset varusteet kuin sitten muodostelmien tarvitsemat varusteet. Tällä hetkellä muodostelmat ovat Technical Assistance and Suppor Team eli TAST, High capacity pumping module eli suurtehopumppausmoduuli sekä GFFF-V eli metsäpalomuodostelma. HCP on pohjoisten laitoksien muodostelma ja GFFF-V Itä-Suomen laitoksien muodostelma. Kansainvälisessä toiminnassa toimitaan sitten Pelastuopiston alla. Lisäksi Suomi on lähettänyt lukuisia yksittäisiä asiantuntijoita maailmalla erilaisiin tehtäviin. Pääosa tehtävistä tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, mutta voi olla myös kaksi maan välisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä.

 

Miten keikat katastrofeihin tulevat? Onko niihin pakko lähteä? Miten työnantajasi on suhtautunut näihin komennuksiin?

Toiminnassa on asiantuntijapooli. Tähän pooliin edellytetään tietyn tasoinen koulutus ja osaaminen. Maailmalla kun sitten sattuu ja tapahtuu, niin SMS- viesteillä siitä tulee tieto.  Kun Suomi päättää lähettää/ehdottaa väkeä matkaan,  niin tulee seuraava tekstiviesti, jossa kysytään mahdollisuuksia lähteä auttamaan. Tämä aikajana voi olla parista tunnista pariin päivään. Ne, jotka pystyvät lähtemään, vastaavat viestiin myöntävästi. Sen jälkeen laitetaan CV ja hakemus. Eli joka operaatiolla kaikki hakevat ja parhaiten tehtävään sopivat valitaan. EU tehtävissä Suomi esittää henkilöitään Brysselissä olevalle ERCC tilannekeskukselle, joka tekee sitten viimeiset valinnat. Itse lähtö on sen verran nopea ja hektinen, että asiat pitää olla jo alustavasti sovittuna niin työpaikalla kuin myös kotona. Omalta osaltani pitää olla kiitollinen siitä, että niin kotoa kuin töistä on saanut ymmärtämystä ja tukea asiaan, ja lähdöt on onnistuneet.

 

Missä kaikissa paikoissa olet ollut mukana tänä vuonna?

Tämä vuosi alkoi Turkin maanjäristyksellä 7.2.2023. EU pelastuspalvelumekanismin kautta Suomesta lähti väkeä kahteen muodostelmaan. EU Civil protection team ja TAST. Itse olin mukana TASTissa joka oli pohjoismainen yhteenliittymä. Leirivarusteet oli Suomesta ja Tanskasta. Henkilöstöä Suomesta, Tanskasta ja Ruotsista.  Meidän tehtävämme oli rakentaa kaksi Base Camppiä (perusleiriä) niin EU avustus henkilöille, kuin YK:n porukalle. Siinä vaiheessa ei ollut turvallista majoittua rakennuksissa ja pahimmilla alueilla oli iso osa rakennuksista sortuneita tai vakavasti vaurioituneita. Operaatio oli sen verran pitkäkestoinen, että se vaihtui sitten EU operaatiosta IHP:n vetämäksi. Olin sitten toisen kerran vielä Turkissa purkamassa leirejä ja pakkaamassa tavaraa konttiin Suomeen lähettämistä varten.

Huhtikuussa osallistuin HCP-muodostelman kenttäharjoitukseen kotimaassa. Tässä simuloitiin muodostelman lähettämistä ulkomaille. Oma tehtävä oli Camp Manager.

Elokuun lopussa Suomesta oli valmiussiirrossa Portugalissa metsäpalomuodostelma. 2 x 2viikon jaksoa, joista olin mukana ensimmäisellä. Siellä muodostelma oli auttamassa Portugalia pahassa metsäpalotilanteessa. Ilmastonmuutoksen myötä siellä hankala tilanne on jo vuosittaista. Tehtävällä myös tehdään aina tietojen, kokemuksien ja osaamisen vaihtoa. On aina hyvin opettavaista nähdä, kuinka asioita hoidetaan muualla. Oma tehtävä oli muodostelmassa Logistic officer

Kuinka pitkä komennus yleensä on, ja kuinka iso porukka Suomesta niihin lähtee?

Yleisimmin komennus on kolme viikkoa. Toisinaan tulee mahdollisuus olla toisetkin kolme viikkoa perään.  Lähetettävä väkimäärä riippuu hyvin pitkälti katastrofin luonteesta. Voidaan lähettää yksittäisiä asiantuntijoita tai kokonaisia muodostelmia. Muodostelman lähettämistapauksessa vahvuus voi olla  25 HCP  ja 55 GFFF-V henkilöä.  Määrä voi vaihdella myös vähän tehtävästä ja kohdemaan tarpeesta riippuen. TAST muodostelmassa määrä on pienempi ja riippuu paljolti siitä, minkälaista toimintaa mennään tukemaan.

Mikä on erityisesti jäänyt mieleen noilta keikoilta?

Turkin maanjäristys oli kyllä mieleenpainuva näky, kun yöllä saavuttiin kohteeseen. Hätä ja kärsimys oli käsin kosketeltavaa, kun sortuneista raunioista kaikki kynnelle kykenevät yrittivät kaivaa uhreja pihalle ja väkeä lämmitteli tynnyri-valkioilla kaduilla. Autoilla pujoteltiin sortuneiden kerrostalojen tukkiessa katuja. Kun kävimme noin 4kk:n päästä purkamassa leiriä, oli hienoa nähdä, kuinka asiat olivat edenneet ja sääkin pakkasesta ja lumesta vaihtunut kesään.

Voit nähdä ja kokea raskaita asioita näillä komennuksilla. Miten käsittelet asioita jälkeenpäin?

Asioista voi aina keskustella oman mission-porukan kanssa. Myös työnantaja pitää huolta järjestämällä keikan jälkeisen purkutilaisuuden sekä mahdollisuuden käyttää työterveyden palveluja tarvittaessa. Sinänsä pelastustoimen tausta valmistaa hyvin tehtäville, koska monenmoista on jo tullut aiemminkin nähtyä. Toki isossa katastrofissa skaala ja vaikuttavuus on monin kerroin isompi.

 

Jos joku lukija on kiinnostunut osallistumaan samanlaisiin pelastusoperaatioihin, niin mitä neuvoisit tekemään?

Pelastuslaitoksilla on KV-toiminnan yhteyshenkilöt, joiden kautta voi selvittää mahdollisuuksia osallistua. Tämä tulee selvittää omalta pelastuslaitokselta. Toki voi ottaa myös suoraan yhteyttä Pelastusopistoon.  Kannattaa perehtyä Pelastusopiston sivustoon ja miettiä mikä sopisi omaan osaamis- ja koulutusprofiiliin. Erilaisia vaihtoehtoja on paljon ja oma koulutus ja kokemus vaikuttaa siihen mihin suuntautuu. Myös SPR:llä on paljon kansainvälistä toimintaa. Hyöyllinen linkki: https://www.pelastusopisto.fi/muu-koulutus/kansainvalinen-pelastustoiminta/

 

Oletko saanut matkoillasi uusia ystäviä ulkomailta?

Uusia ystäviä tulee käytännössä joka tehtävältä. Niin itse missio-porukasta kuin kohdemaasta. Jo tehtävä ja sen porukka itsessään on aina kansainvälinen. Monesti myös paikallisiin oppaisiin/tulkkeihin/ autokuskeihin/kollegoihin tutustuu hyvin, ja vaikka tehtäväjakso onkin lyhyt, niin sen intensiivisyys auttaa luomaan nopeasti ystävyyssuhteita. Olen myös törmännyt ”vanhoihin tuttuihin” tehtävillä. Turkissa EUCPT muodostelmassa oli tuttu ranskalainen kaveri 2022 Moldovan missiolta, jossa oltiin samassa tiimissä. Maailma on toisinaan yllättävän pieni.

Mitä muuta haluaisit kertoa?

Kansainvälinen toiminta vaatii aika paljon kouluttautumista ja sitoutumista, mutta on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa. Tehtävät ovat usein aika ainutlaatuisia ja voi olla antamassa oman panoksensa katastrofin ytimessä. Uskon että koulutus ja tehtävät antavat myös osaamispääomaa kotimaahan ja ihan sinne omalle paloasemalle tai omaan työhön. Erilaisien tilanteiden näkeminen myös avaa silmiä ja antaa perspektiiviä, että kuinka hienosti moni asia onkaan kotimaassa.

 

Tomia haastateltiin myös TRT World Now – uutisiin. 

 

 

  Takaisin