Teimme selvityksen oman toiminta-alueemme hälytysmuonitustoiminnasta ja siihen liittyvistä sopimuksista. Tiedämme miten omassa tai lähipalokunnassa hälytysmuonitus toimii, mutta laajempaa kokonaiskuvaa meillä ei ollut ja siksi teimme selvityksen, sanoo Tanja Kattelus. Tanja on pelastusliittomme Palokuntanaistoimikunnan puheenjohtaja. Yli puolet osastoista vastasi, joten tyhjentävä selvitys ei ole, mutta antaa osviittaa.

Vastaukset saatiin alueemme kaikkien pelastuslaitosten alueilta: Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Pohjanmaan pelastuslaitos.

Vastanneista 90.91%  ilmoitti, että heidän palokunnassaan on hälytysmuonitustoimintaa.  Vastausprosenttia kannattaa katsoa siltä kantilta, että ne osastot, joilla oli hälytysmuonitustoimintaa olivat innokkaimpia vastaajia. Hälytysmuonitus on tärkeä osa palokuntien toimintaa ja varmistaa, että pelastushenkilöstö saa tarvitsemansa ravinnon kiireellisissä tilanteissa.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että kaikilla vastaajilla on mahdollisuus järjestää pikaista leipämuonitusta ja lämmintä ruokaa. Tämä osoittaa, että nämä palokunnat ovat hyvin varautuneita tarjoamaan ravintoa nopeasti ja tehokkaasti, mikä on erittäin tärkeää hälytystilanteissa.

Henkilöstön riittävyys

Vastaajista 31.82% koki, että hälytysmuonitukseen tulee riittävästi porukkaa auttamaan, kun taas 68.18% koki, että hälytysmuonitukseen ei tule riittävästi porukkaa. Tämä on huolestuttava tieto, joka korostaa tarvetta joko saada enemmän palokunnasta väkeä mukaan muonitustehtäviin. Tai sitten saada lisää väkeä osastoon. ”Kyllähän se usein on niin, että tietyt tehtävät kaatuvat parin aktiivisen niskaan. Kannustan osastoja keskustelemaan asiasta avoimesti, mikäli tällainen tilanne omassa osastossa on. Jos huolto- ja tukitoiminnot lepäävät vain parin ihmisen varassa, niin kannattaa yrittää rekrytoida uusia toimintaan mukaan. Hälytysosastosta jää myös aika ajoin väkeä sivuun. Pitäkää silloin hihasta kiinni ja pyytäkää esim. muonitusapuun” sanoo Tanja.

Muonituskärryn ja suurtalouskeittiön käyttö

Muonituskärryn käyttömahdollisuus on osittain olemassa, mutta suurtalouskeittiön käyttömahdollisuus puuttuu kaikilta vastaajilta. Tämä rajoittaa palokuntien mahdollisuuksia tarjota monipuolisempaa ja ravitsevampaa ruokaa suuremmille joukoille. Alueella olevat muonituskärryt voisivat olla useamman käytössä, joten rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä palokuntaan, jolta sellainen löytyy.

Korvaukset

Korvaukset vaihtelevat: henkilökohtainen korvaus, palokunnan saama korvaus tai vain kulujen korvaaminen. Tämä ehkä korostaa tarvetta yhdenmukaistaa korvausjärjestelmiä, jotta kaikki palokunnat saisivat oikeudenmukaisen korvauksen hälytysmuonituksesta. Tilanne ei ole mitenkään helppo, sillä pelastuslaitosten korvaukset vaihtelevat ja hyvinvointialueiden tämän hetken taloudellinen tilanne ei ole helpoimmasta päästä, 

Hälytysmuonitussopimukset

Useimmilla on hälytysmuonitussopimus, mutta sopimusten sisällöt vaihtelevat. Yleisimpiä sopimuksen sisältöjä ovat kaluston käyttö, korvaukset ja valmiuden ylläpito. Selkeät ja yhtenäiset sopimukset auttaisivat varmistamaan, että kaikki palokunnat toimivat samojen periaatteiden mukaisesti.

Yksi esiin noussut huomio oli se, että pelastuslaitos ei aina käytä lähintä palokuntaa hälytysmuonitukseen. Syitä tähän ovat muun muassa tiedon kulku, hälytysvalmiuden puute ja muonittajien saatavuus. Tiedonkulun parantaminen ja hälytysvalmiuden varmistaminen ovat avainasemassa tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Koulutustarve

Vastausten perusteella koulutustarve hälytysmuonitukselle koettiin olevan vuonna 2025 vähäinen, mutta mahdollisesti tarpeellinen myöhemmin. Säännöllinen koulutus varmistaa, että kaikki osapuolet ovat tietoisia parhaista käytännöistä ja toimintatavoista.

Johtopäätökset ja suositukset

Selkeä tarve palokunnissa on saada ihmisiä mukaan muonittamaan. Tämä voidaan saavuttaa jakamalla hyviä käytäntöjä, kannustamalla rekrytoimaan lisäväkeä ja järjestämällä koulutusta, jotka varmistavat riittävän henkilöstön saatavuuden hälytysmuonitukseen kaikissa tilanteissa.

Muonituskärryjen ja suurtalouskeittiöiden käyttömahdollisuuksien lisääminen on myös tärkeää. Voimme avata mallia, joilla muonituskärryjä on saatu käyttöön, ja auttaa palokuntia luomaan yhteistyösopimuksia suurtalouskeittiöiden kanssa, jos tarvetta sellaiselle tilalle olisi.

Korvausjärjestelmien yhdenmukaistaminen on meidän mielestämme yksi tavoiteltava asia. Yhdenmukaiset korvausjärjestelmät ovat kuitenkin haasteellinen rasti, koska pelastuslaitokset ovat hiukan erilaisia. 

Sopimusten selkeyttäminen on myös tärkeää. Onko toimikunnallamme mahdollisuus laatia selkeä sopimuspohja, jota palokunnat voivat käyttää, en osaa vielä sanoa. Sopimuksen tulee kattaa kaikki olennaiset asiat, kuten kaluston käytön, korvaukset ja valmiuden ylläpidon.

Haluamme tässäkin asiassa tehdä hyvää yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa. Tulemme myös vielä loppuvuoden aikana tekemään palokuntiin kyselyä siitä, miten hälytysosastolaisten mielestä muonitus on yleisesti ottaen sujunut ja millaisia toiveita mahdollisen kehittämisen eteen voidaan tehdä.

Uskomme, että tiedonkulkua pelastuslaitoksen ja palokuntien välillä voi kehittää, jotta lähimmän palokunnan käyttö hälytysmuonitukseen olisi aina mahdollista. Tämä varmistaa, että hälytysmuonitus toimii tehokkaasti ja saumattomasti kaikissa tilanteissa.

Fakta:

Sopimuspalokuntien palokuntanais- ja tukiosastojen hälytysmuonituksen kautta hyvinvointialueet hyötyvät vähintään 600 000 euron edestä vuosittain. Vaikutuksen arvioidaan olevan yhtä suuri 2. ja 3. tarkasteluvuotena. Hälytysmuonituksiin käytettiin 48 000 tuntia, joka vastaa 38:n kokopäiväisen ravitsemustyöntekijän työaikaa. Lähde: Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointi, joka oli valtakunnallinen.

  Takaisin